Tervetuloa Kiejoon

Kevät on jälleen voittanut talven näiden hyytävien kuukausien jälkeen. Vuodenajoista kaunein hiipi eräänä aamuna myös Eskilstunaan, jossa talven aikana hiljaiseloa viettänyt hevostila on taas herännyt eloon. Kartanon suuret ikkunat avattiin äärimmilleen, tallin ovet saivat olla auki aamusta aina iltamyöhään saakka ja hevoset nelistivät laitumillaan kuin nuoret varsat ikään. Tiluksilla kuului iloisen vihellyksen melodia ja ikinuori koirakaksikko riehui tallipihalla väsymättä koko keväisen päivän ajan.

Tallin omistajatarkin oli onnistunut karistamaan mielestään syys - ja talvimasennuksen aiheuttaman apeuden. Tuo vaikutusvaltainen naisihminen kuokki jo innokkaasti puutarhaansa ja selosti jokaiselle ohikulkijalle uutta istutussuunnitelmaansa sekä valmennusohjelmiaan, mitä oli kehitellyt mielessään koko masentavan talven ajan. Omistajattaren kausittain vaihteleva olemus ei kummeksuta enää kyläläisiä, jotka olivat jo vuosien varrella tottuneet tämän omituisuuksiin eivätkä enää kokoontuneet kuin vain kerran päivässä paikalliseen pubiin juoruilemaan kylän tapahtumista. Tosin nykyään huhutaan, että tämä tallin omistajatar olisi itse laittanut pyörimään kaikki ne oudot juorut itsestään halutessaan epätoivoisesti tallilleen mainetta. Oli miten oli, kartano tiluksineen on pysynyt silti toiminnassa tähänkin saakka.

Kiiltävät bemarit ovat saaneet vahapinnan ylleen, hevosten varusteet ovat puunattu uuteen uskoon, puutarha on kuokittu ja autolla kumoon peruutettu lipputanko on pystytetty tallin henkilökunnan toimesta uudelleen. Tallin radio on viritetty Rockklassiker-kanavalle, joskin omistajatar innostuu aina ajoittain hyräilemään Antonio Vivaldin Kevättä tallia siivotessaan, vaikkakin sanoo aina niin kärkkäästi, ettei voi sietää klassista musiikkia.

Tule käymään ja tee omat johtopäätöksesi.

Aurora Roos